"Ravit vei kerrasta mukanaan" - ravivalmentaja Marinka Salminen ylistää lajin yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia

Marinka Salminen valmentaa ravihevosia täysihoitotallillaan Vermon raviradalla. Salmiselle ravihevosten valmentaminen on kokonaisuus, jossa yhdistyy hevosen fysiikan ja henkisen hyvinvoinnin lisäksi myös hevosen päivittäiset rutiinit ruokinnasta hoitamiseen. Ei riitä, että hevosen luontainen fysiikka on kunnossa, vaan hevosella pitää olla myös halua työskennellä ihmisen kanssa.

Ravivalmentaja ja tallimestari Marinka Salminen on ollut hevosten parissa koko elämänsä ajan. Ravimaailmasta hän innostui noin 20 vuotta sitten muutettuaan ratsuhevosensa kanssa täysihoitopaikalle ravitallille. 

- Tallityöntekijä kysyi sitten kerran, että lähtisinkö ajamaan hevosia, Salminen kertoo. - Mulla oli toppi, farkut ja kypärä vaan päässä istuttuani kilpakärryille. Se hiekan määrä, mikä ajaessa lensi mun rintaliiveihin, suuhun ja housuihin.. Ja se vauhti, se oli ihan mieletön. Sillon mä mietin, että ei hemmetti, tää on se mun juttu.

Marinka Salmista kiehtoo erityisen paljon hevosen valmentaminen siihen pisteeseen, että hevonen pystyy suorittamaan äärirajoillaan. Salmisen mukaan ei riitä, että hevosen fysiikka on hyvä, vaan myös henkisen puolen pitää olla kunnossa. Hevosen valmennus on kokonaisvaltainen asia, jossa treenin ja levon pitää olla optimaalisessa suhteessa toisiinsa.

- Se, miten saan itse hevosen valmennettua ja miten hevonen taistelee siinä loppusuoralla voittoon on ehkä niitä painavimpia syitä, mitkä eniten kiehtoo tässä lajissa.

Ravit on Salmisen mielestä myös osikseen väärinymmärretty laji. Monilla on lajista ennakkoasenteita ja asioista tietämättä lähdetään herkästi uutisoimaan negatiiviseen sävyyn.

- Väitän, että ravitallille pääsee kuka tahansa katsomaan ja tutustumaan, Salminen sanoo. - Ja mä väitän, että ihan sama, et ootko ratsuihminen vai ravi-ihminen, niin sä oot silti pohjimmiltasi hevosihminen, ja jokainen ajattelee sen hevosen parasta ja hyvinvointia. Huonosti hoidettu hevonen ei suorita tuolla raviradoilla tai missään muuallakaan. 

Hän haluaa myös painottaa, miten esimerkiksi ravilähdön loppusuora saattaa näyttää tietämättömän ihmisen silmään rumalta, vaikka todellisuudessa ohjastaja tekee ohjalla silittämisen kaltaista liikettä hevosen pakaraa vasten. Hän korostaa myös, että eläinlääkärit ovat raveissa aina paikalla: heillä on oma sisäinen raportointijärjestelmä, josta näkevät muiden ratojen eläinlääkäreiden kommentoinnit hevosista. Hevosten tunnistusasiakirjat sekä varusteet tarkastetaan, ja kisoissa tehdään myös satunnaisia doping-testejä.

- Ohjastaja saa ihan rahallisen sakon, jos käskee hevosta liikaa, Salminen sanoo tomerasti.
- Jokaisen tällaisen hevosen käy eläinlääkäri tai eläinlääkärin avustaja tarkistamassa lähdön jälkeen. En siis osaa sanoa, miksi ihmisillä on sellainen mielikuva, että ravihevosista ei huolehdittaisi yhtä hyvin, kuin ratsuhevosista. Ravihevosista ja niiden hyvinvoinnista nimenomaan huolehditaan kisoissa ja niiden ulkopuolella, koska kyse on kilpaurheilusta.

Mä väitän, että ihan sama, et ootko ratsuihminen vai ravi-ihminen, niin sä oot silti pohjimmiltasi hevosihminen, ja jokainen ajattelee sen hevosen parasta ja hyvinvointia.

Lajista kiinnostuneille on tarjolla ravikouluja, jossa pääsee ratsastuskoulujen tapaan alkeiskurssille tai yksityistunnille. Salminen kannustaa myös ottamaan yhteyttä läheisiin ravitalleihin matalalla kynnyksellä.

- Väitän, että ihan mille ravitallille vaan menet ja kysyt, että saatko tulla tutustumaan, että jos et ensimmäisenä päivänä pääse kärryille, niin viimeistään seuraavana, Salminen vakuuttaa.
- Jokainen raviurheilija tietää, miten vaikea tässä lajissa on menestyä ja siksi kannustetaan toinen toistamme. Tämä laji tarvitsee lisää uusia ihmisiä.

Kiinnostuitko kuulemaan lisää raviurheilusta? 
Kuuntele myös alla oleva podcast-jakso!

Vermon Ravikoulu palvelee Vermon Raviradan yhteydessä maanantaista sunnuntaihin.

Puhelin: +358 40 072 1260

Sähköposti: ravikoulu@vermo.fi

Hopoti - Vermon Ravikoulu

Teksti & kuvat: Nette Hursti